kimono ROKITA, kengät/shoes MINNA PARIKKA
Vaatteita ostetaan muutamaksi käyttökerraksi halvan hinnan tai trendien vuoksi ja heitetään pois. Maapallo kärsii roskaamisen takia. Halpatyömaissa työskenellään 2-3 dollarin päiväpalkalla vain meidän kulutus- ja shoppailutottumuksien takia.
Markkinnoinnin avulla kuluttajat saadaan ajattelemaan, että hän on trendikäs, onnellinen ja itsevarmempi ostaessaan uusia vaatteita. Pukeutuminen on visuaalinen tapa ilmaista itseään, mutta toisaalta trendit ja huonolaatuiset materiaalit ovat keino saada "vanhat" tuotteet korvattua uusilla.
Myös materiaalien laadusta karsitaan tietoisesti. Vaatteiden ostaminen on kuluttajan päätös. Välillä minua harmittaa kun ihmiset valittavat ostaneensa topin viidellä eurolla ja sen menneen rikki/pilalle. Toisaalta kuluttaja päättää itse millaisen tuotteen ostaa. Ei viidellä eurolla tule saamaan vuosia kestävää tai eettisesti tuotettua vaatetta. Hintavammissa vaatteissa plussana on, että tarpeellisuutta ja käyttöä mietitään tarkemmin kuin halpojen tuotteiden suhteen sekä materiaalit ovat yleensä parempia. Hintaan ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä monissa tuotteissa hinnassa on ilmaa.
Henkilökohtaisesti pidän enemmän blogeista, joissa joka ikisessä asussa ei ole uudet vaatteet. Arvostan, että tarkkaan harkittua vaatevarastoa yhdistellään mielenkiintoisilla tavoilla.
Olen lopettanut joidenkin blogien lukemisen pelkästään sen takia, etten halua seurata bloggaajia, jotka olettavat asukuvien olevan hyviä kun vaatteet korvataan joka kerta uusilla.
Toivoin vain, että pohtisitte omia kulutustottumuksinne ja kyseenalaistaisitte vaatebisnestä sekä markkinoinnin voimaa. Enkä todellakaan väitä, että omat kulutustottumukseni olisivat ihannoinnin arvoiset.
Ihmiset eivät tarvitse uusia vaatteita viikottain ollakseen onnellisia. Kyse on omista ajattelutavoista.
Dokumentti, joka kannattaa katsoa:
TRUE COST
puspus, Anna
